Sain ensimmäisen demoni valmiiksi, jossa automatisoin asiakaspalvelun toiminnan tekoälyn avulla. Paljon puhuttu tilanne, jossa tekoäly korvaa ihmisten ammatteja, on nyt minun ulottuvillani. Tarkoitukseni ei tosiaankaan ole tehdä kenestäkään toimetonta, vaan kehittää maailmaa eteenpäin. Suomessa on lama käynnissä ja kulukuri on iskenyt yrityksiin. Säästöjä ja tehokkuuden parannusta voi kuitenkin tehdä vaarantamatta…
Julkaistu HR Viesti 3/2023 Ihmiset kuormittuvat työelämässä ja puhutaan uupumuksesta. Neuvoja myönteisyydestä ja peloista tulee esille useissa työyhteisöissä, mutta kenen vastuulla on kehittää toimintaa siten, etteivät työntekijät uupuisi työssä. Vastuu on perinteisesti ollut esihenkilöllä, mutta jaetun johtajuuden myötä on alettu puhumaan työntekijätaidoista. Jokaisen työntekijän ja tiimin jäsenen tulisi ottaa vastuu…
Työelämä on ottanut suuria harppauksia, kun johtajuuskulttuurissa korostetaan yksilöä ja sen tarpeita. DEI tulee sanoista Diversity (suom. monimuotoisuus), Equity (suom. yhdenvertaisuus) ja Inclusion (suom. inkluusio). Käytännössä tarkoittaa taitoja ottaa huomioon erilaisia yksilöitä, heidän tarpeita ja katsoa, ettei kukaan syrjäydy. Missä menee raja ymmärtämisessä? Milloin yksilön tarpeiden ymmärtäminen haittaa työntekoa ja…
Jos haluaa lisää aikaa, pitää antaa muiden tehdä asioita. Osaatko esihenkilönä päästää irti kontrollista? Haluaminen ja käytännön osaaminen ovat kaksi eri asiaa. Ensin pitää löytyä ymmärrystä, kuinka johtajana asioita kontrolloidaan. Tämän jälkeen pitää löytyä halua muuttaa asioita ja vasta tämän jälkeen tulee kyseeseen taidot, pystytkö oikeasti käytännössä antamaan ongelmat eteenpäin…
Jos työntekijät eivät puhu palaverissa, niin miksi he ovat siellä? Eikö palaverin idea ole, että viestitään molempiin suuntiin? Palavereissa käsitellään monimutkaisia asioita, jotka muuten veisivät liikaa aikaa viestittelyyn. Enää ei tarvita palaveria sen takia, että tietoa pitäisi jakaa. Kuitenkin palavereita on aivan liikaa ja työpäivät voivat mennä siihen, että hyppii…
Ihmiset eivät tee asioita loppuun asti. Jos tekisivät, niin säästäisimme ainakin neljäsosan työaikaa joka päivä. On todella mielenkiintoista, miten ihmiset selittävät itselleen, ettei asiaa tarvitse tehdä loppuun asti tai se ei ole heidän vastuulla. Monia turhauttaa kysellä jatkuvasti asioiden perään ja kantaa esihenkilönä vastuu kaikesta. Muistan kirkkaasti, miten esihenkilönä jouduin…
Asiat voidaan tehdä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Ikävin lopputulos tulee, kun tehdään työ tai viestintä siitä pienimmällä vaivalla. Kirjoitetaan asia ylös johonkin tai luotetaan, että kyllä tämä muistuu – tai nousee esille ainakin, kun siitä tulee ongelmia. 𝑻𝑶𝑫𝑬𝑳𝑳𝑨𝑲𝑰𝑵, 𝒎𝒖𝒕𝒕𝒂 𝒔𝒆 𝒐𝒍𝒊 𝒗𝒂𝒊𝒏 𝒉𝒆𝒕𝒌𝒆𝒏 𝒗𝒂𝒊𝒗𝒂𝒕𝒐𝒏𝒕𝒂. Mitä jos vanhoihin töihin voisi…
Oman kokemuksen mukaan on järkevämpi hetken purra hammasta ja tehdä ikävä kirjaustyö HETI, kuin etsiä tietoa myöhemmin useita tunteja. Kaikkihan me se tiedetään, mutta miten se saataisiin toteutumaan työpaikalla oikeasti? Usein ihminen valitsee sen helpoimman keinon, eli kirjoittaa sinnepäin lähimpään paikkaan. Ikävintä on saada tehtävientarkennuksia pitkissä chateissä tai sähköpostien vastauksissa….
Julkaistu HR Viesti 4/2022 Henkilöstöedut eivät aina ole suoraan verrannollisia henkilöstön tyytyväisyyden kanssa. Mikäli tieto eduista ei saavuta henkilöstöä tai saavuttaa lian myöhään, voi tyytymättömyys kasvaa. Kun henkilöstöedut ovat liian monimutkaisia, voivat ne jäädä käyttämättä ja aiheuttaa tyytymättömyyttä. Miten henkilöstöedut tulisi suunnitella ja viestiä, jotta niistä olisi suurin mahdollinen hyöty?…
Mitä yhteistyötaidoille tapahtuu, kun kohtaamisissa on vastassa kone eikä ihminen? Osaavatko ihmiset vielä palvella toisiaan, vaikka suurimman osan asiakasrajapinnasta hoitaakin tietojärjestelmät ja aplikaatiot. Voisi ajatella, että kohtaamisen merkitys korostuu, kun niitä tulee harvemmin. Toisaalta yhteistyötä oppii yleensä vain tekemällä ja jos kohtaamisia on vähemmän, on vaikea harjaantua yhteistyössä. Onko näin?…
