Reagoin HR-kanavalla kirjoitukseen, jossa haluttiin muistuttaa ihmisiä, etteivät vaatisi itseltään liikoja. On tärkeä ymmärtää, ettei aina tarvitse tehdä täydellista ja pienempikin laatu käy. Asian kääntöpuolena ovat huonosti johdetut projektit ja epämotivoivat työ, kun ei osata refletoida omaa tekemistä. Yksilötasolla jokaisen pitää osata olla itselleen armollinen, mutta tiimityössä ihmisten pitäisi osata pyytää ja antaa palautetta, jotta työstä voidaan tehdä vähemmän kuormittavaa.
Yksilötasolla on tärkeää ymmärtää priorisointi oman jaksamisen mukaan. Taukoja tulee kunnioittaa ja tehtäviä siirtää seuraaville päiville, kun edelliset venyvät tai uusia tarpeita ilmaantuu päivän mittaan. Jokainen meistä on arvokas työntekijä ja meidän ei tarvitse vaatia itseltämme aina huippusuoritusta. Tämän taki on todella tärkeää pitää yllä keskustelua kollegoiden kanssa, jotta pysyy ymmärrys siitä, mikä on riittävä taso tehdä töitä.
Johtamisen ongelmat koettiin organisaation ongelmaksi, kun taas itsensä piiskaaminen yksilön ongelmaksi
Kolikon kääntöpuolella ovat ihmiset, jotka eivät reflektoi lainkaan ja omalla toiminnallaan hukkaavat aikaa, resursseja ja aiheuttavat muille stressiä. Näiden ihmisten tulisi oppia pyytämään projektien ja tehtävien jälkeen palautetta, jotta toimintaa ja prosessia voidaan säätää kaikille sopivaksi. Usein kyse on johtamisesta, jossa ei kommunikoida tarpeeksi, ei kuunnella työn tekijöitä ja torjutaan palautteet. HR-ryhmässä johtamisen ongelmat koettiin organisaation ongelmaksi, kun taas itsensä piiskaaminen yksilön ongelmaksi.
Omasta mielestä molemmat ovat organisaation ongelmia, sillä kommunikaation ja reflektiivisten palavereiden puute aiheuttaa ongelmia niin yksilö-, ryhmä- kuin organisaatiotasolla. Jos emme kiireen tai ymmärtämättömyyden takia jättäisi pois reflektiivisiä palaereita, vaan pyrkisimme ottamaan ne rutiiniksi ja säännöllisiksi asioiksi. Tällä tavalla jokainen oppii reflektoimaan itseään sekä työtään tiimissä.
Meidän tulisi asettaa itsellemme tavoitteet, joissa
- jokainen ymmärtää reflektiivisten kokousten merkityksen
- jokainen saa keinoja motivoida muita kertomaan, miten he haluaisivat parantaa toimintaa
- jokainen oppuu uuden myönteisen lähestymistavan uudistaa toimintaa
- jokainen löytää kipinän ketterämpään toimintaan työympäristössä
- jokainen rakentaa luottamusta suhteessa muihin työntekijöihin
Tärkeintä on kysyä muilta, miten meni ja oppia palautteesta. Jos työt on tehty huonosti ja asioita laiminlyöty, se ei ole loppu vaan alku. Alku tehdä asiat paremmin seuravalla kerralla. Tällöin jokaisen pitää olla itselleen armollinen ja olla pyrkimättä täydellisyyteen. Olisi kuitenkin suotavaa, että jokaisella kerralla pyritään parantamaan hieman suoristusta. Kuitenkin parannuksen parametrit tulisi kuulla muilta, eikä omasta päästä. Itsekriittisyytemme usein piiskaa meitä aivan turhaa ja vääristä asioista.