Kiittämisen kulttuuri

Kiittämisen kulttuuri on erittäin helppo aloittaa. Aloitus on tehokkaampi, jos saat muut sitoutumaan. Kiittämisellä on erittäin tärkeä merkitys ihmissuhteiden ja ilmapiirin positiivisessa kokemisessa. Suomalaisessa kulttuurissa usein ainoa palaute, joka tulee, on negatiivista. Eli jos on hiljaista niin, hyvin menee. Suosittelen muutosta kulttuuriin.

Olin vuoden 2019 Suomen Nuorkauppakamarien Keskusliitossa ja kansallinen puheenjohtaja Ellimaija Ahonen ohjeisti meitä aina kiittämään toisiamme kuukausiraportissa. Pidin sitä vähän naivina ja turhana kohtana, mutta suorituskeskeisenä henkilönä täytin raportissa kyseisen kohdan. Omalta osalta viestinnässä en kauheasti tehnyt muiden kanssa töitä ja siksikin se tuntui kovin hassulta kiitellä vähän väliä samaa henkilöä, viestintäjohtaja Raitaa.

Vuoden kiittämisen jälkeen aloin ymmärtää kuinka tärkeää se oli. Varsinkin vapaaehtoistyössä kiitokset häviävät kiireen ja paineiden joukkoon. Tajusin, että tuo kiittämisen kulttuurin kohta oli aivan kullanarvoinen asia. Toin käytännön tänä vuonna Ässä-tiimin viikkopalaverirutiineihin Digital Illustratedille. Ehdotus sai heti kannustusta ja kiitosta. Kaikki ottivat sen avosylin vastaan.

Oman viikon katsaus saa aivan erilaisen sävyn, kun se alkaa kiittämällä muita edellisen viikon asioista. Siitä tulee kaikille hyvä olo, vaikkei omaa nimeä edes kuulisi. Jokainen tekee työssään ja harrastuksissaan asioita, jotka kuuluvat työnkuvaan tai tehtävään. Näistä asioista on kuitenkin kohteliasta kiittää. Kulttuurin aloittamiseen ei tarvita kuin muutama esimerkkiä näyttävä henkilö. Kun kulttuuri tuodaan tietoisesti ja siitä kerrotaan muille tiimissä, saadaan levitettyä hyviä käytäntöjä nopeasti.