Itseohjautuvan tiimin tasot

Aloitin kirjoittamaan johtajuudesta, joka nopeasti muotoutui itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden pohdinnaksi. Kun kirjoitin aiheesta ja heijastin kokemuksiani ja oppejani, aloin hahmottavaan nopeasti itseohjautuvan tiimin mallin. Keräsin tätä mallia pikkuhiljaa vuoden alusta ja huomasin, että se toimii kuin Maslowin tarvehierarkia. Tiimin on saavutettava alempi taso, jotta se voi päästä seuraavalle tasolle. Loppuvuoden kirjoitan näistä tasoista ja niiden erityispiirteistä sekä vaatimuksista nimellä itseohjautuvuuden hierarkia.

Jokaisella tasolla on piirteet, merkitys ja vaatimukset. Tason vaatimukset täytettyään tiimi voi nousta seuraavalle tasolle. Jokainen taso tukee ylempää tasoa ja tason merkitys perustuu alemmalle tason merkitykselle. Mikäli jonkin tason edellytykset eivät enää päde, niin tiimi palautuu tälle tasolle. Eli jos tiimi on esimerkiksi arvostuksen tasolla ja kiireen takia ei ole enää aikaa keskustella, niin tiimin täytyy ensin korjata alemman tason kriteerit, pysyäkseen ylemmällä tasolla. Toinen esimerkki on, että tiimissä ei enää huomioida muiden mielipiteitä, tällöin ei voida pysyä enää arvostuksen tasolla vaan palaudutaan ratkaisemaan mielipiteiden huomioinnin tason vaatimuksia.

Itseohjautuva tiimi nousee tietoisesti tai tiedostamatta tasoja ylöspäin. Jos tiimi tiedostaa nämä asiat, toiminta on järjestelmällisempää ja tehokkaampaa. Tiimi voi ymmärtää mitä vaaditaan, että saadaan itseohjautuva tiimi toimimaan paremmin yhteen. Nämä tasot toimivat myös normaalissa tiimissä, mutta erikoisuutena tässä on se, ettei tiimillä ole johtajaa. Kukaan ei määrää muita ja tiimin jäsenten on vain pakko toimia yhdessä, muuten tiimi hajoaa tai menettää merkityksensä.

Tasojen nimet tulevat tarkentumaan ja niiden prosessoinnin aikana jotkin niistä voivat yhdistyä. Pidän itseohjautuvuuden hierarkiasta ja tasoista ensimmäisen julkisen esityksen tiistaina 19.5.2020 Tradenomiliiton webinaarina. Julkaisen ensimmäisen version tästä mallista päivää ennen. Tason nimi itsessään ei kuvaa kaikkea mitä se sisältää. Esimerkiksi luottamuksen tasosta moni on kommentoinut, että tuotahan tarvitaan alemmilla tasoilla. Tason nimi pyrkii kuvaamaan tiimin sisäistä tilaa. Jokaisen tason tarkemmat kuvaukset selittävät auki, mistä tasolla on kyse.

Itseohjautuvuuden hierarkia on Karl-Johanin luoma malli itseohjautuvan tiimin eri tasoista. Mallin pohjana toimi 19 artikkelin sarja itseohjautuvuudesta ja itsensä johtamisesta vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Loppuvuoden tarkoituksena on esitellä tasot ja laajentaa teoriaa koskemaan koko organisaatiota.