Vaikka nälän tunne koetaan yleensä epämiellyttäväksi, tutkimukset todistavat paaston nostavan mielialaa. Kyse ei ole nälkiintymisestä vaan vapaaehtoisesta syömättömyydestä laihduttamisen tai terveyden parantamiseksi. Paasto parantaa mielialan lisäksi unta, keskittymiskykyä, luukatoa, migreeniä, syöpää sekä hidastaa ikääntymistä ja tehostaa immuniteettiä. Paastoamista on käytetty hoitokeinona moniin eri sairauksiin jo ennen ajanlaskun alkua.
Vaikutus liittyy suoliston mikrobiston epätasapainoon ja paaston avulla saadaan hyvät bakteerit elpymään. Vaikka muutos ei ole pysyvä, on paasto hyvä ponnistuslauta terveellisempään ruokavalioon ja sitä kautta pysyvään muutokseen suolistobakteerien tasapainossa. Yksi hyvä keino on syödä heti paaston jälkeen probiootteja, jotta kehon matala-aktiivinen tulehdus laskee. Matala-aktiivinen tulehdus aiheuttaa ahdistusta ja masennuksen oireita.
Länsimaisesestä elämäntyylistä johtuva jatkuva matala-aktiivinen tulehdus päästää kehoon sytokiinejä. Sytokiinit vaikuttavat aivojen mielialaa säätelevien välittäjäaineiden määrään sekä HPA-akselin toimintaan. Nämä aiheuttavat aivojen tulehdustilan eli neuroinflammaation, joka aktivoi aivojen mikrogliasolut. Tämä tarkoittaa sitä, että aivojen immuunipuolustusjärjestelmä aktivoituu, joka häiritsee hermosolujen toimintaa sekä vaikuttavat neurovälittäjäaineiden eritykseen aiheuttaen masennuksen oireita.
Päivittäinen kalorirajoitus syömisessä ei ole yhtään niin tehokas kuin vesipaasto, osaviikkopaasto tai pätkäpaasto. Kaikki laskevat kehon matala-aktiivista tulehdusta, mutta paasto on tehokkaampi painonpudotuksessa, koska siinä aineenvaihdunta ei hidastu rajoituksen myötä ja vaan toimii normaalisti ja kun keho saa ravintoa. Kehomme ei ole tarkoitettu varastoimaan rasvaa, vaan käyttämään sitä, kun ravintoa ei saada. Jos rasvaa varastoituu, aiheuttaa sekin terveysongelmia ja kehon matala-aktiivista tulehdusta.
Paasto-osuuden lopuksi lähdekirjan kirjoittaja toteaa, että suurin haaste masennuksen hoidossa ei ole terveysvirannomaisten vakuuttaminen, vaan se, miten saadaan masentuneet noudattamaan terveellistä ruokavaliota ja sitoutumaan paastoon. Itse olen sitä mieltä, että paastoamalla ja syömällä terveellisesti voimme ennalta ehkäistä masennusta ja sen oireita – vaikka olisimme muutenkin iloisia ja onnellisia.
Turun Yliopiston evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala (tohtori biologiasta ja psykologiasta) kirjoitti kirjan Masennuksen biologia. Kirjassa on 250 sivua tekstiä ja 100 sivua lähdeviitteitä. Hänen ajatuksensa ovat todella raikkaita ja konkreettisia sekä ne haastavat paljon nykyisiä käsityksiä ja käytäntöjä, siksi jokainen lause on voitavat todistaa ja viitteitä on paljon.